Jälkeä ollaan tosiaan treenattu jonkun verran Gialla ja Ceralla. Gia on kyllä sellainen höyrypää, että voi kiesus sentään, mutta.... Tänään kyllä se alkoi jo muistuttamaan jäljestämistä ja nenä pysyi hyvin maassa. Aiemmin se on yrittänyt lähteä taakse ja sivulle ja joka suuntaan. Muutama ruututreeni on varmaan auttanut tuossa. Tämän päiväiseen olenkin todella iloinen. Ceralle tein puolestaan liian vaikean-> liian vähän ruokaa jäljellä. Sivutuuli vei sitä koko ajan jäljen sivuun, mutta makkarat palautti sen sitten takaisin jäljelle. Tuloksena oli koko matkan kaunista S-jälkeä. Heh, olipa hauska termi...

Nyt kun kaikkien juoksut alkaa olla loppu (Liippa-Iitalla loppuu viikonloppuna), niin päästään taas treenaamaan aksaa. Cera on muutamia kertoja ollut radalla, samalla on jälkikin sitten saanut vanheta. =) (enhän mä muuten malta odottaa)